Pirkanmaan Journalistit

Historia

Saunassa syntynyt

Pirkanmaan Journalistien eli entisen Tampereen Sanomalehtimiesyhdistyksen syntysanat on lausuttu perinteikkäässä Löyly -nimisessä saunassa, joka sijaitsee Verkatehtaankadun ja Pellavatehtaankadun kulmauksessa Tampereella. Varsinainen perustava kokous on kuitenkin pidetty Tampereen Suomalaisella klubilla 30. tammikuuta 1921.

”Pöytäkirja tehty Tampereen porvarillisissa sanomalehdissä työskenteleväin sanomalehtimiesten kokouksessa Tampereen Suomalaisen Klubin huoneistossa tammikuun 30 p:nä 1921” kertoo, että kokouksen ja sittemmin myös yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin toimittaja Veikko Leuku. Sihteeriksi valittiin Santeri Jehkonen, varapuheenjohtajaksi John Zidbäck ja muiksi hallituksen jäseniksi Eetu A. Alha ja Ossian Procopé.

Yhdistyksen perustamisen taustalla oli se, että sanomalehtimiesten ammatillinen järjestäytyminen oli Suomessa alkanut vuoden 1920 loppupuolella. Eri kaupunkeihin perustettiin sanomalehtimiesyhdistyksiä. Ne toimivat – kuten Tampereen yhdistyksen perustamiskirjassakin todetaan – sanomalehtimiesten taloudellisen, yhteiskunnallisen ja ammatillisen aseman kohottamiseksi.

Tampereen yhdistys aloitti ensimmäisten joukossa. Keväällä 1921 järjestäytynyt lehtimiesväki perusti Suomen Sanomalehtimiesten Liiton. Helmikuussa 1922 Tampereen yhdistys sai liiton hallitukselta virallisen ilmoituksen, jonka mukaan yhdistys oli hyväksytty liiton jäseneksi 24. syyskuuta 1921 ”niillä oikeuksilla ja velvollisuuksilla, mitä Liiton säännöt sen jäsnille määräävät”.

Ensimmäisenä toimintavuonna yhdistykseen liittyi 18 jäsentä.

Matkan varrelta
1923 Maan ensimmäiset säännölliset yleisradiolähetykset alkavat Tampereella.
1925 Kansan Lehden toimittajat liittyvät Sanomalehtimiesyhdistykseen
1926 Hyväksytään kolmevuotinen sopimus, jonka tarkoitus on mm. järjestää
palkkaus- ja työoloja yhtenäisten periaatteiden ja tariffien mukaiseksi.
1929 Ensimmäinen puheenjohtaja Veikko Leuku hukkuu Kuru-laivan onnettomuudessa
Näsijärvellä.
1930 Sanomalehtimiesyhdistykseen liittyy ensimmäinen nainen, Laila Siikanen.
Jäseniä on kaikkiaan noin 30.
1939 Tampereen Sanomat lakkaa ilmestymästä 30.11., koska kaikki sen kolme
toimittajaa joutuvat sotaan.
1941 Yhdistyksen 20-vuotisjuhliin saapuu vieraaksi ruotsalainen lehtimiesryhmä.
1944 Suomen Sanomalehtimiesten Liitto pitää ensimmäisen liittokokouksensa
Helsingin ulkopuolella, Tampereella.
1946 Yhdistyksen 25-vuotisjuhlat pidetään ravintola Hämeensillassa. Juhlakahvit
tarjotaan ruotsalaisten lahjapaketeista.
1947 Norjalaiset kollegat lähettävät 100 pulloa kalanmaksaöljyä, josta jokainen
voi noutaa osuutensa liiton toimistosta Helsingistä. Asiasta tiedottaa TSY:n
jäsenille yhdistyksen sihteeri Olavi Vesterdahl, sittemmin Veistäjänä ja
pakinoitsija Parraksena tunnettu.
1956 Urho Kekkonen valitaan tasavallan presidentiksi. Kansan Lehden
päätoimittajaksi kutsutaan Arvo ”Poika” Tuominen Tukholmasta. TSY järjestää
Pyynikin urheilukentällä keväisen juhlan, jonka huono sää pilaa.
1957 Urpo Lahtisen ideoima maan ensimmäinen ilmaisjakelulehti Tamperelainen
jaetaan jokaiseen kotiin ja liikkeeseen Tampereella.
1959 Aikakauslehti Hymy alkaa ilmestyä Tampereella.
1961 TSY:ssä on 61 jäsentä. Määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa.
1960 Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyy Helsingistä Tampereelle. Pyynikin
kentällä pidetään juhannusjuhla, joka onnistuu loistavasti.
1961 Ensimmäinen Neekerirumpu ilmestyy. Yhdistyksen vappulehti eli liki 30
vuotta.
1963 Toimittajien rouvat, joukossa muutama naistoimittajakin perustavat oman
klubin: Neekerinaiset. Tarkoitus on auttaa yhdistystä varainhankinnassa.
1965 Tamvision ja Tesvision jatkaja, Yleisradion TV 2 aloittaa toimintansa
Tampereella.
1968 TSY ottaa lehtikuvaajat jäsenikseen.
1969 Press Club perustetaan Kaupunginhotelliin. Kaupunginjohtaja Pekka Paavola
avaa 11.11. klubin, jonka toiminta hiipuu vuoden kuluttua.
1971 Pressiklubi aloittaa Kunnallisklubilla. Toiminta jatkuu pari vuotta.
Loppuvuodesta järjestetty 50-vuotisjuhla tuottaa komeita lahjoja ja
lahjoituksia. Jäseniä 143.
1972 Toimittajat aloittavat historiansa ensimmäisen lakon palkkojensa
parantamiseksi. Tammerfors Aftonblad lopettaa toimintansa 90-vuotiaana.
1974 TSY vuokraa Tampereen kaupungilta kesäpaikakseen Asuntilan entisen pappilan
ja koulun Teiskosta. Asiamiehenä ja yhdistyksen sihteerinä aloittaa Pertti
Jussila, joka jatkaa tehtävässään 1998 asti.
1980 SSL:n liittovaltuuston puheenjohtajaksi valitaan Pentti Etu-Seppälä
Tampereelta. Vuoden lopussa alkaa lakko, joka tuottaa tuntuvan parannuksen
toimittajien palkkoihin.
1981 TSY täyttää 60 vuotta ja jäseniä on 270.
1985 Maan ensimmäiset kaupalliset paikallisradiot aloittavat toimintansa.
Tampereella se on Radio 957.
1986 Seppo Sadeoja seuraa Etu-Seppälää liittovaltuuston puheenjohtajana.
1989 Kirsti Pohjonen seuraa Sadeojaa liittovaltuuston puheenjohtajana.
1990 Lehtimiehet-Yhtymä lopettaa toimintansa.
1991 Kansan Lehti lopettaa ilmestymisensä 92-vuotiaana. TSY täyttää 70 vuotta.
Jäseniä on 470 ja puheenjohtaja on valokuvaaja Veikko Lintinen. Tampereella
toimivat myös Lehdistö-Poliisit -kerho, Urheilutoimittajien kerho ja
Lehtikuvaajien kerho.
1992 Hämeen Yhteistyö lakkaa ilmestymästä 46-vuotiaana.
1995 TSY:ssä on 515 jäsentä, joista 220 naisia ja 295 miehiä. Puheenjohtajana on
Aamulehden toimittaja Jorma Huovinen ja yhdistys hankkii osakehuoneiston
toimistotilaksi Hallituskatu 23:sta.
1996 Yhdistys täyttää 75 vuotta ja juhla pidetään Tullikamarin Pakkahuoneella.
Puheenjohtaja on Aamulehden toimittaja Seppo Saari. Juhlapuhujana on
Estonia-aluksen uppoamista tutkineen ryhmän johtajana tunnetuksi tullut Kari
Lehtola.
1996 Tampereen Sanomalehtimiesyhdistys muuttaa nimensä Pirkanmaan Journalistit
ry:ksi.
1998 Pressiklubi aloittaa toimintansa Fall´s Cafessa. Klubi on yhteinen foorumi
kaikille lehdistön ja sähköisen median toimittajille Tampereella.
1998 Yhdistyksessä on vuoden lopussa 649 jäsentä, joista naisia 334 ja miehiä
314. Opiskelijajäseniä on 111, joista naisia 86 ja miehiä 25. Yhdistykseen
kuuluu neljä toimitusosastoa: Pirkanmaan Pientoimitusosasto, Aamulehden
toimitusosasto, Valkeakosken Sanomien toimitusosasto ja Radio 957:n
toimitusosasto.
1999 Aamulehden Allakan tuottaja Aila-Liisa Laurila valitaan PJY:n ensimmäiseksi
naispuheenjohtajaksi. PJY irtisanoo Asuntilan vuokrasopimuksen. Rakennukset ovat rapistuneet 25 vuodessa ja kaupunki aikoo myydä kiinteistön.
2000 Yhdistyksessä on 720 jäsentä. Tarja Halonen valitaan tasavallan
ensimmäiseksi naispresidentiksi. PJY järjestää 80-vuotisjuhlanäyttelyn
yhteistyössä Työväen Keskusmuseon kanssa. Näyttely kuvaa journalistisen työn
historiaa.
2001 Yhdistys juhlii 80-vuotisjuhlaansa Lapinniemen kylpylässä.
2002 Rymättylän Röölästä vuokrattu mökki on ensimmäistä vuotta jäsenten käytettävissä.
2003 Mediamuseo Rupriikki avataan. Jäseniä on vuoden päättyessä 742.
2004 Yhdistys ottaa käyttöön oman verkkotunnuksen, www.pjy.fi. Puheenjohtajaksi valitaan Oriveden Sanomien Anne Kotipuro.
2005 Jäsenmäärä tipahtaa noin 50:llä, kun freelancereista osa liittyi omaan yhdistykseensä. Vuoden aikana jäsenmäärä ehti ylittää 800, mutta putosi joulukuun alussa noin 750:een.
2007 PJY ja TSY jatkavat laivaseminaariperinnettään maissa. Yhdistysten enimmäinen maihin siirretty laivaseminaari kokoaa Tampereelle 44 osallistujaa.
2011 PJY viettää 90-vuotisjuhlaansa Musiikkiteatteri Palatsissa.
Yhdistys luopuu Röölän mökistä.